Monilla aloilla suora sähköistäminen ei ole mahdollinen hiilidioksidipäästöjen vähentämisratkaisuna, sillä ne ovat riippuvaisia polttoaineista tai kaasuista prosesseissa tai korkean lämpötilan tuottamisessa. Siksi uusiutuvilla ja vähähiilisellä kaasulla, kuten vähähiilisellä vedyllä, on tärkeä rooli EU:n ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. Esimerkiksi teräsalalla vety on vaihtoehtoinen pelkistysaine tuotantoprosessissa, ja vedyn käyttö raaka-aineena e-polttoaineiden, kuten e-metanolin, tuotannossa korvaa tällä hetkellä merenkulussa käytetyt hiili-intensiiviset polttoaineet. Toinen esimerkki on lentoliikenne sekä fossiilisten teollisuuden raaka-aineiden, kuten fossiilisen metanolin, korvaaminen kemianteollisuudessa.
Energia-ala on läpikäymässä merkittävää muutosta. On joitain haasteita, kuten vetymarkkinan kehittymättömyys, jotka on ratkaistava aktiivisella yhteistyöllä eri sidosryhmien kanssa. Samalla tarjolla on suuria mahdollisuuksia, sillä Perämeren alue on yksi Euroopan kilpailukykyisimmistä alueista uusiutuvan ja vähähiilisen vedyn sekä vedystä johdettujen tuotteiden, kuten e-polttoaineiden, tuotannossa. Vetytaloudessa ja arvoketjujen kehittämisessä on merkittävää liiketoimintapotentiaalia, ja hankekumppanit osallistuvat aktiivisesti tähän kehitykseen. uden vetyteollisuuden syntyminen voi luoda mahdollisuuksia kasvulle, työllisyydelle sekä alueelliselle hyvinvoinnille. Näitä tarkastellaan tarkemmin projektin nykyisessä ja tulevissa vaiheissa.
Tällaisten laajamittaisten rajat ylittävien infrastruktuurihankkeiden onnistuminen edellyttää selkeitä sääntelystandardeja ja rahoitusjärjestelmiä sekä kansallisella että Euroopan tasolla. Nordic Hydrogen Route tekee töitä yhdessä asianomaisten poliittisten elinten kanssa auttaakseen muotoilemaan näitä sääntöjä ja hyödyntämään kaikkien asianomaisten sidosryhmien tietämystä ja kokemusta.
Gasgrid ja Nordion käyvät aktiivista vuoropuhelua paikallisten sidosryhmien, kuten suunnitellun reitin alueella asuvien ihmisten kanssa. Tavoitteena on viestiä mahdollisimman varhain ja avoimesti sekä kuunnella paikallisten mielipiteitä. Paikalliset näkemykset otetaan huomioon mahdollisimman hyvin. Vedyn siirtoputken rakentaminen aiheuttaa joitakin ympäristövaikutuksia, mutta ne pyritään minimoimaan ja mahdollisuuksien mukaan kompensoimaan. Käyttövaiheessa putkisto ei aiheuta merkittäviä vaikutuksia, sillä se sijaitsee maan alla ja esimerkiksi maanviljelyä voidaan jatkaa putken päällä. Uuden vetyteollisuuden rakentaminen voi luoda kasvua, työpaikkoja ja alueellista hyvinvointia, mistä paikalliset kunnat hyötyvät taloudellisesti.
Vety (H2) on hajuton, väritön ja erittäin helposti syttyvä kaasu. Vety ei ole myrkyllistä, eikä se suuren haihtuvuutensa takia ja ilmaa selvästi kevyempänä säily pitkiä aikoja vesiympäristössä tai aiheuta pilaantumista maaperässä tai vesistöissä. Uusiutuvalla energialla tuotetun vedyn tuotanto ja käyttö on päästötöntä.
Vetyputkistot ovat verrattavissa maakaasuputkistoihin, joita on käytetty Suomessa ja Ruotsissa turvallisesti yli 40 vuoden ajan. Vedyn käsittelyyn liittyvät merkittävimmät, joskin harvinaiset, riskit ovat mahdolliset vuodot ja niistä aiheutuvat tulipalo- ja räjähdysvaarat. Vedyn palaminen vaatii, että vety pääsee sekoittumaan ilman kanssa ja muodostamaan palamiskelpoisen ilmaseoksen. Vetyä siirrettäessä putkistossa on kaasun pitoisuus 100 % eikä palaminen tai räjähtäminen näin ollen ole putkistossa mahdollista. Vedyn syttyminen vaatisi, että se pääsisi vuotamaan putkistosta ulos. Pienten vetyvuotojen mahdollisuus siirtoputkistosta on hyvin pieni, sillä putkistossa käytetään yleisesti vain tiiviitä, hitsattuja liitoksia, ja putki sijoitetaan maan alle. Suuremman vetyvuodon tapahtuminen vaatisi jotakin suurempaa ulkoista voimaa, kuten kaivinkoneen vaurioittamaan putkistoa, ja tältä riskiltä voidaan välttyä merkitsemällä putkireitit selvästi ja toimimalla turvallisuuskäytänteiden mukaisesti työskennellessä lähellä siirtoputkistoa.
Vedyn siirtoverkko mahdollistaa vedyn tuotannon, kuljetuksen ja jakelun. Se koostuu putkistoista, kompressoriasemista, venttiiliasemista, puhdistus- ja mittausasemista, paineenalentamisasemista sekä anodikentistä.
Siirtoputken edellyttämä tilatarve on rakentamisen aikana noin 35–37 metriä metsäalueella ja noin 40 metriä pellolla. Tähän työalueeseen kuuluvat varsinainen siirtoputken putkikaivanto, rakentamisen aikainen asennustie sekä kaivumaan läjitykseen tarvittava tila. Erityiskohteissa työalue voi tarpeen mukaan olla leveämpi tai kapeampi. Työalueelta kaadetaan puut. Peltoalueilla varataan tilaa ruokamullan läjitykselle. Kallioiden kohdilla putkilinjan paikka joudutaan louhimaan. Kaivannosta saatava louhe pyritään murskaamaan ja käyttämään esimerkiksi asennustien rakenteisiin. Putken kaivannosta ja asennustien tasauksesta syntyy muita läjitysmassoja, jotka keskitetään linjan varteen ja sen päälle sopiviin maastokohtiin.
Käyttövaiheessa putkisto vaatii noin 10 metrin levyisen rasitealueen.
Vetyä suunnitellaan siirrettävän korkeapaineisessa (noin 80 bar) ja halkaisijaltaan enintään 1,2 metrin suuruisessa (DN1200) putkessa. Hiiliteräksestä valmistetut putket sijoitetaan maahan vähintään 1 metrin peitesyvyyteen. Siirtoverkon painetaso ja putken halkaisija tarkentuvat suunnittelun edetessä.
Siirtoputkelle lunastettava, pysyvä käyttöoikeusalue on noin 10 metrin levyinen. Rakentamisen jälkeen peltoalueet ovat viljelyskelpoisia myös putkikaivannon kohdalla. Metsäalueilla käyttöoikeusalue on pidettävä puuttomana, eikä sillä voida harjoittaa metsätaloutta. Putken sijainti merkitään maastoon merkintäpylväillä. Merkintäpylväitä pyritään sijoittamaan pelto-ojien viereen tai tien pientareille, jotta ne eivät haittaisi viljelyä, mutta pylväältä toiselle on oltava näköyhteys. Lisäksi metsäalueille voidaan rakentaa merkityt ja vahvistetut siirtoputken ylityspaikat metsätyökoneita varten.
Siirtoverkon, siitä erottuvan haaran tai käyttökohteen rajapintaan rakennetaan paineenvähennysasema, jossa vetykaasun paine lasketaan käyttökohteelle sopivaksi. Paineenvähennysasema on kokonaisuus, joka muodostuu kaikista kaasun paineensäätöön ja ylipaineen suojaukseen liittyvistä laitteistosta mukaan lukien tulo- ja lähtöputkistot sulkuventtiilein sekä kaikki rakenteet, joiden sisällä laitteisto sijaitsee. Vedyn paineenvähennysasemalla tapahtuu muun muassa paineensäätö ja määrämittaus. Paineenvähennysaseman alue rakennuksineen aidataan. Asemat ovat reaaliaikaisen kaukovalvonnan piirissä. Paineenvähennysasemien tilantarve vaihtelee tarvittavista laitteista riippuen, ja voi olla noin 25 metriä x 60 metriä. Asemille tulee tieyhteys.
Putkiston tekninen käyttöikä on yli 50 vuotta, ja huoltotoimenpiteillä sen käyttöikää voidaan pidentää.
Gasgridin vetytietopaketti markkinaosapuolille on saatavilla täällä (EN)
Mikäli tarvitset graafisia ohjeitamme tai logoa mustalle taustalle tai muussa tiedostomuodossa, olethan yhteydessä.
